Jos näet kalliolla jonkun rähmällään, tai jos joku kyykkii varvikossa, ei kannata hämmentyä, se olen ehkä minä sammalia tutkailemassa.
Hyvin usein kallioiden päältä ja kyljissä valuvat sammalmatot saavat minut pysähtymään ja ottamaan valokuvia. Sammaloituneet kivet ja kannot tai sammalmättäät polkujen varrella tuovat mieleen satukirjojen kuvitukset. On helppo nähdä valtavat vuoret ja niiden juurella piileskelevät tai kipittelevät metsän asukit, haltijat, menninkäiset, tontut. Niiden perspektiivistä, maan tasosta, sammal näyttääkin ihan tiheältä metsältä; esimerkiksi karhunsammal minikokoiselta männyn taimelta. Kannattaa kumartua katsomaan. Kutista itsesi muutaman millimetrin kokoiseksi ja lähde seikkailuun!
Lukemattomien herkullisten vihreän sävyjen lisäksi sammal näyttää pehmeältä ja houkuttaa istumaan. Jo lapsena tulin kuitenkin oppineeksi, että ainakin muovikassi kannattaa laittaa alustaksi. Kun sammal on pöyheää ja kauniin vihreää, sen kasvualusta on hyvin kostea. Housujeni takamuksessa on eräänkin kerran ollut nolo märkä läntti. Nykyään lähestyn sammalta kunnioittaen, kyykistyen tai vaikkapa polvistumalla paljaalle kalliolle kiinnostavan sammalesiintymän äärelle. Siten pääsen ihailemaan, tarkkailemaan ja ihmettelemään tuota luonnon ihmettä aikojen alusta.
Suomessa sammalia on satoja eri lajeja, maailmassa tuhansia. Osa kestää kuivuutta hyvin ja paahtuneet pölisevät sammalet ilahduttavat sateen jälkeen virkoamalla vihreään loistoonsa. Ilmiö on tuttu paitsi kalliolla myös pihojen nurmialueilla. Viileämpi ja kosteampi kesä saa pihan näyttämään upealta, mutta paahteinen jakso ruskistaa sammaloituneet alueet. Kuivilla ja aurikoisilla tonteilla sammaleen vihreydestä ei juurikaan pääse keskikesällä nauttimaan.
En tiedä mistä juontaa nurmikon ihailu ja taistelu sammalta vastaan. Varjoisa piha sopii sammaleelle loistavasti. Sammaloitunut nurmikko ei kaipaa leikkaamista ja on hyvin kaunis. Kovaa kulutusta se ei kestä, kulkureitit on hyvä rajata, jotta hitaasti kasvava sammal saa rauhassa kasvaa ja kukoistaa. Jos sammal miellyttää silmääsi, voit sammaloittaa piha-alueen kiviä, laattoja ja esineitä, kuten ruukkuja, piimä-sammal-seoksella. Kaikkein yksinkertaisin resepti taitaa olla seuraavanlainen: Lisää litran verran sammalsilppua puoleen litraan piimää, johon olet lisännyt kananmunan valkuaisen. Levitä velliä paikkaan, johon haluat sammalta kasvattaa. Nesteenä voi käyttää myös pullollisen olutta, johon olet lisännyt hyppysellisen sokeria.
Sammal on monikäyttöinen materiaali. Muinoin sitä käytettiin mm. tilkkeenä hirsien välissä ja kosteudenpoistajana ikkunoiden välissä. Rahkasammalet ovat antiseptisia, niitä on käytetty haavojen hoitamiseen ja sidoksiin. Käyttökelpoisia vinkkejä edelleen. Askartelussa sammalta näkee aika ajoin ja kukkaistutuksissa etenkin joulun aikaan tuomassa metsäistä tunnelmaa. Keveytensä vuoksi sammal sopii myös viherkaton rakennusaineeksi. Sateen sattuessa sammalkatto imee ja varastoi vettä ja hissukseen laskee ylimääräisen veden kouruja pitkin alas vähentäen hulevesiongelmaa. Kauniista, ihmeellisestä sammalesta on siis todella moneksi!
Linkki Taru Hakunin tutkielmaan, josta löydät tietoa mm. sammalkaton käytöstä ja ohjeita rakentamiseen:
https://www.luomus.fi/sites/default/files/files/sammalkatot_kandi_hakunipdf.pdf
Rakennusperinteen ystävien sivustolla kerrotaan sammaleesta rakennusmateriaalina:
https://www.tuuma.net/artikkelit/2009/1/sammalen-keruu-ja-kaytto
Kiinnostavaa tietoa Suomen sammalista ja uutta tietoa löytyy kaiken aikaa:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Lajiensuojelutyo/Eliotyoryhmat/Sammaltyoryhma/Suomen_sammalet
Vinkkejä sammaleen hyötykäytöstä ja voit myös kuunnella sammaltutkijan haastattelun:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/08/26/luonnon-omasta-apteekista-rahkasammal-imee-verta-ja-hoitaa-haavoja
Olisiko aika pihasuunnitelmalle? https://www.aarnitaito.fi/pihasuunnittelu